Näyttelyt nyt

Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa- näyttely Järvenpään taidemuseossa 16.10.2022-26.2.2023

Ateljee. Pohjoisesta tasaisena siivilöityvä valo. Työrauha. Taiteilijatoverit. 

Järvenpään taidemuseon uudessa näyttelyssä estradin saa Kirmo Mikkolan Järvenpään Riihitielle 1967 suunnittelema moderni ateljeerivitalo. Talossa yhdistyy koti ja työtila viidelle taiteilijaperheelle. Näyttelyssä nähdään taideteoksia yhdeksältä talossa asuneelta taiteilijalta 1960-luvulta tähän päivään saakka. Mukana ovat Tor Arne, Soile Apajalahti, Hannu Hyrske, Outi Ikkala, Seppo Kärkkäinen, Kristiina Louhi, Anna-Maria Osipow, Paul Osipow ja Antti Vuori.

Näyttely avaa ovet taiteilijoiden ateljeihin ja esittelee talon arkkitehtuuria ja siellä syntynyttä taidetta: maalauksia, veistoksia, keramiikkaa, grafiikkaa ja kuvitustaidetta. Lisäksi taiteilijatalon arkkitehtuuria ja elämää siellä valotetaan tarinoin ja valokuvin, esillä on myös työskentelyvälineitä. Millaiset edellytykset talo ja ympäristö ovat tarjonneet luovuudelle? Näyttely on esillä Järvenpään taidemuseossa ja se pohjaa Riihitien ateljeerivitalon asukkaiden haastatteluihin keväällä 2022. 

”Parasta oli se että oli ateljee ja asunto samassa” Paul Osipow, 2022

Riihitien ateljeerivitalo pohjoisesta 1967. Kuva: Ola Laiho / Arkkitehtuurimuseo

Mitä taiteilija tarvitsee työtään varten? ”Ateljeetiloilla on omat erityisvaatimuksensa. Niiden on oltava riittävän valoisia, ja valon on mieluiten tultava pohjoissuunnasta. Ateljeena käytetyn tilan on myös oltava kyllin korkea, tavallinen huonekorkeus ei riitä.”, pohdittiin Arkkitehti-lehdessä vuonna 1974. Suomen taiteilijaseuran aloitteesta valmistui Aulis Blomstedtin suunnittelema Nallenpolun ateljeetalo 1955. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla syntyivät seuraavat ateljeetalot. Riihitien ateljeerivitalo on siitä ainutlaatuinen, että se rakennettiin taiteilijoiden aloitteesta ja se on ensimmäisiä ateljeerivitaloja Suomessa. 

Riihitien ateljeerivitalo muodostaa modernin ajan taiteilijayhteisön. Taiteilijatalohankkeen laittoivat alulle Seppo Kärkkäinen, Outi Ikkala, Tor Arne sekä Juhana Blomstedt. Taiteilijoita yhdistivät opinnot Vapaassa taidekoulussa tai Sam Vannin oppilaana. Blomstedtin luovuttua hankkeesta, tilalle tulivat Paul ja Anna-Maria Osipow. Neljänneksi saatiin Järvenpään kaupunginarkkitehti Erkki Colliander ja viidentenä tuli mukaan Antti Vuori.  

Taiteilijoiden toive oli löytää toimiva työskentelytila edullisesti. Arkkitehdiksi valikoitui kuvataidetta varten suunnitelluista tiloista kiinnostunut Kirmo Mikkola, joka oli taiteilijoiden tuttu. Tarinan mukaan Mikkola sai valita työstään palkaksi Outi Ikkalan maalauksen. Talo rakennettiin Järvenpäähän, koska Mikkola oli valittu toteuttamaan keskustan ja ranta-alueiden asemakaava ja hänen kauttaan edullinen tontti järjestyi Peltolan kaupunginosasta.  

” Löysimme kauniin etelärinteen ikivanhoine koivuineen”, muisteli Outi Ikkala.

Kustannuksia säästääkseen taiteilijat ryhtyvät rakentamaan taloa itse apunaan paikalliset timpurit. Rakentaminen aloitettiin 1966 ja talo valmistui syksyllä 1967. Paul Osipowin maalaus Hanskat, 1968 (Sara Hildénin taidemuseo) sai inspiraationsa talon rakennustyömaalla vietetyistä tunneista. Kirpeän keltaisilla sävyillä maalatut työhanskat täyttävät maalauskankaan ja muodostavat rytmikkään vaikutelman.

Paul Osipow, Hanskat, 1968, öljy, Sara Hildénin taidemuseo /Sara Hildénin säätiön kokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Mikhail Olykainen

Meditatiivisia maisemamaalauksia, leikkisiä lintuja, keramiikkaa ja kulmikasta geometriaa

1960-luvulla taloon asettuneet taiteilijat ovat tulleet tunnetuksi suomalaisen modernin taiteen keskeisinä vaikuttajina. Näyttelyssä nähdään Paul Osipowin (s. 1939) varhaisia teoksia, joissa taiteilija ammensi aiheita ajankohtaisista tapahtumista tai arkisista esineistä, pop-taiteen hengessä. Tor Arne (s. 1934) kuului ateljeerivitalon ensimmäisiin asukkaisiin. Arnen abstrakteissa maalauksissa tilavaikutelma syntyy väreistä, joita hän työstää maalauskangasta hankaamalla ja raaputtamalla.

Tor Arnen ja Paul Osipowin maalauksia Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa -näyttelyssä. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Mikhail Olykainen

Näyttelyssä on mukana myös suomalaisen geometrisen abstraktin taiteen tinkimätön tutkija, Seppo Kärkkäinen (1935-2022), joka työskenteli ateljeessa kuolemaansa saakka. Häneltä on esillä varhaisten teosten lisäksi juuri ennen kuolemaa valmistuneita teoksia. Seppo Kärkkäinen oli naimisissa taidemaalari Outi Ikkalan (1935-2011) kanssa. Outi Ikkala kehitti oman abstraktioon pohjaavan kielensä, jossa kaariviiva luo ilmavia vaikutelmia. ”Viime aikoina olen tuntenut itseni yhä useammin vain välikappaleeksi taulun syntyessä. ”, Outi Ikkala.

Seppo Kärkkäisen ja Outi Ikkalan maalaukset kohtaavat näyttelyssä. He jakoivat myös ateljeen Riihitien ateljeerivitalossa. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Mikhail Olykainen

Keraamikko ja kuvanveistäjä Anna-Maria Osipow (s.1935) on tehnyt paljon taidetta julkisiin tiloihin. Tässä näyttelyssä häneltä nähdään pienoisveistoksia, joissa näkyy ihmishahmoja tai niiden osia – elämä ja sen absurdius. Taidemaalari Antti Vuoren (1935-2014) värikkäät maalaukset vievät unenomaisiin näkyihin ja ihmisen alitajuntaan.

Anna-Maria Osipowin keraamisia hahmoja 2000-luvun alusta.

Talo jossa syntyivät Kristiina Louhen Aino – ja Tomppa kirjat

1970-luvun lopulla taloon muutti lavastaja Asko Apajalahti (s. 1947) ja graafikko Soile Apajalahti (s.1949). He houkuttelivat perässään taloon kurssikaverinsa Taideteollisesta korkeakoulusta: Hannu Hyrskeen (s.1949) ja Kristiina Louhen (s.1950) perheineen.

Kristiina Louhen moni tuntee Aino-kirjasarjasta. Miten elämä Riihitiellä vaikutti lastenkirjojen syntyyn? Tuolloin omat ja naapureiden lapset olivat pieniä ja töitä oli paljon. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri sen vuoksi – Louhen ura lastenkirjailijana alkoi Riihitiellä. Kun lapset oli saatu illalla nukkumaan, Louhi keitteli ison pannun kahvia ja aloitti työpäivänsä. Näyttelyssä nähdään Kristiina Louhen originaalikuvituksia mm. Hannele Huovin ja Hannu Mäkelän kirjoihin sekä installaatio kuvittajan työpöydästä.

Hannu Hyrskeen ja Soile Apajalahden Riihitien ateljeerivitalossa syntynyttä grafiikkaa.

Hannu Hyrske opiskeli 1970-luvun alussa Taideteollisessa korkeakoulussa graafisella osastolla opettajanaan mm. Pentti Kaskipuro, ja valmistui valokuvauksen osastolta. Hyrske on taidegraafikkona viivan mestari ja hänen luomissaan hahmoissa lämmin huumori ja leikkisyys.

Saa leikkiä!

Leikki ja luovuus jatkuu museon toiminnallisessa tilassa, joka on uudistunut näyttelyä varten. Siellä pääset seikkailulle geometristen muotojen pariin ja tutustumaan Kristiina Louhen Ainon ja Tompan maailmaan.

Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa Järvenpään taidemuseo

16.10.2022-26.2.2023

ke 10-20
to-su klo 10-17

Liput:
9/8/4 €, Museokortti tai Kaikukortti

Ohjelma ja lisätiedot
www.jarvenpaantaidemuseo.fi

Jaa juttu: