Näyttelyt 2021

Kytketty kaupunki, kätketty taide? Vieraileva mediataiteilija Stanza ja Järvenpään kaupungin taidekokoelma 2.10.2021-6.1.2022 

Järvenpään taidemuseon syksyn näyttelyssä Kytketty kaupunki, kätketty taide? nähdään brittiläisen mediataiteilija Stanzan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Samalla esitellään Järvenpään kaupungin julkista taidetta ja tutkitaan kaupunkikuvan muutosta.

The Nemesis Machine installaatio täyttää Järvenpään taidemuseon

Kytketty kaupunki, kätketty taide -näyttely kertoo kaupungeista. Näyttely esittelee ensimmäistä kertaa Suomessa, brittiläisen mediataiteilijan Stanzan sekä julkista taidetta eri puolilta Järvenpään kaupunkitilaa. Nyt nähtävään näyttelykokonaisuuteen on valikoitu teoksia paikoista, jotka piirtävät elävän ja muuttuvan kartan Järvenpäästä taiteen välityksellä. Taidetta löytyy ”kätkettynä” esimerkiksi kouluihin. Näyttely tuo näkyväksi taiteen keskellä kaupunkilaisten arkea, ja kysyy, miten taide ja teknologia muuttavat kokemustamme kaupunkitilasta. 

Astu sisälle kaupunkiin, joka koostuu alati vilkkuvista valoista, monitoreista, kaapeleista, kilkkeestä, kalkkeesta ja surisevista äänistä. Olet osa teosta ja teos on osa sinua.  

Stanza täyttää Järvenpään taidemuseon installaatioilla ja teoksilla, jotka kysyvät millainen on kokemus digitaalisen ajan kaupungista. Millaisia maisemia teknologia piirtää ympärillemme? Millaisia jälkiä jätämme ympäristöömme? Millaisia jälkiä teknologia jättää meihin? 

Kaupunki spektaakkelina 

Stanza on kansainvälisesti palkittu Lontoossa toimiva mediataiteilija. Hän aloitti uransa 1980-luvulla ja on ollut mukana lukuisissa näyttelyissä aina Venetsian Biennaalista Tate Britainiin. Stanzan näyttely järjestetään Järvenpäässä osana kaupungin 70-vuotisjuhlavuotta.  

Stanza luo audiovisuaalisia installaatioita ja käyttää teostensa materiaalina mm. tekoälyä, dataa, virtapiirejä, kaiuttimia, kaapeleita ja näyttöjä. Stanza antaa tiedolle visuaalisen muodon, välillä dystooppisen spektaakkelin muodossa, välillä runollisesti.  

Installaatiossa “Kohtalon kone” (The Nemesis Machine) virtapiirit, johdot ja mikrosirut muodostavat alati sykkivän kaupungin spektaakkelin, joka valvoo, mittaa ja välittää tietoa. Installaatio kerää langattomien antureiden avulla reaaliaikaista tietoa valosaasteesta, lämpötilasta ja kosteudesta. 

Kuka valvoo? 

Stanzan digitaaliset taideteokset muodostavat datakaupunkeja ja reaaliaikaisia performatiivisia kokemuksia. “Elävät maisemat” (Living Landscapes) teossarjaansa hän on suunnitellut Järvenpäähän kytkeytyviä, paikkasidonnaisia teoksia. Teokset osoittavat, kuinka teknologia kytkeytyy osaksi jokapäiväistä olemistamme. Mitä tapahtuu, kun taideteos sieppaa ympäröivän alueen wifi -signaalit ja tulkitsee ne reaaliaikaisena teknologisena maisemana? Keitä datan kerääminen palvelee ja kuka valvoo ketä?

Millaisen kuvan julkinen taide piirtää kaupungista?

Jos Stanzan näyttely vie katsojat nykypäivän ja jopa tulevaisuuden kaupunkeihin, niin näyttelyn toinen puoli peilaa teemaa historiallisesta näkökulmasta. Kaupunkien olemukseen kuuluu jatkuva muutos, kerrostumat ja uuden rakentuminen vanhan päälle. Miten Järvenpää syntyi? Näyttelyn toinen puoli ”Kätketty taide” luo katsauksen Järvenpään kaupungin rakentumiseen 1950-luvulla. Järvenpään historiaa ja rakentumista esitellään vanhoin valokuvin ja filmein sekä tarkastellaan, miltä Järvenpää näyttää julkisen taiteen kokoelmaan kuuluvissa taideteoksissa. Mukana on myös julkisen taidekokoelman helmiä, kuten Sam Vannin ja Jorma Hautalan grafiikkaa. Kolmas osio kertoo taiteesta, jota löytyy kaupungilta. Julkisen taiteen olemukseen kuuluu se, että se on sijoitettuna sinne, missä ihmiset elävät arkeaan. Lähde siis tutustumaan taiteeseen julkisessa tilassa!

Eino Käyhkö, Järvenpää rakentaa, 1954, öljy, Järvenpään kaupungin taidekokoelma.

Taidemuseon syksyn päänäyttely on nostettu laajasti esille valtakunnan mediassa.
Katso Maikkarin loppukevennysmies Mika Tommolan seikkailu digikaupungissa tästä!
Lue Ylen Jussi Mankkisen artikkeli Stanzan näyttelystä täältä!


Tyven meri, turkoosi taivas  Venny Soldan-Brofeldt & Hugo Backmansson
Järvenpään taidemuseo 28.2.–29.8.2021

Näkymä korkealta markkinoille. Taustalla merimaisema.
Hugo Backmansson, Markkinat Tangerissa, 1907, akvarelli, Ett Hem -museo. Kuva: Vesa Aaltonen

Tyven meri, turkoosi taivas -näyttely kuljettaa yleisön matkalle Itämeren lämpimille rantakallioille ja Marokon paahtavan auringon alle. Esillä on teoksia Venny Soldan-Brofeldtilta ja Hugo Backmanssonilta.

Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) ja Hugo Backmansson (1860–1953) syntyivät ruotsinkielisiin perheisiin ja molemmat olivat Pietarin taidekoulujen kasvatteja sekä ensimmäisten suomalaistaiteilijoiden joukossa Pohjois-Afrikassa. Soldan-Brofeldt siirtyi nuorsuomalaisiin piireihin avioiduttuaan Juhani Ahon kanssa ja häntä erotti Backmanssonista, joka oli tsaarin upseeri, myös pasifismi. Näiden kahden pitkän iän saavuttaneen taiteilijan rinnakkain käyty taival yhtäläisyyksineen ja eroineen yhdistyi lopulta naapuruuteen taiteilijakoti Lallukassa.

Tyven meri, turkoosi taivas -näyttelyssä esillä ovat erityisesti Venny Soldan-Brofeldtin ja Hugo Backmanssonin meriaiheiset työt. Molemmat kuvasivat omilla tahoillaan merta ja taivasta sen lukemattomissa eri väreissä. Siinä missä Soldan-Brofeldtin taiteessa näkyi suomalainen rannikkomaisema, näkyi Backmanssonin töissä Marokon taivaan alla tehdyt hiekkarannat ja kaupunkinäkymät. Lisäksi raotetaan Hugo Backmanssonin uraa taistelumaalarina ja esitellään Venny Soldan-Brofeldtin lapsikuvauksia.

Jaa juttu: