Näyttelyt 2013

Pehmeästi – Eero Järnefelt 150v 1.9.2013–31.1.2014

Juhlanäyttely esittelee Eero Järnefeltin (1863-1937) grafiikan tekijänä ja edelläkävijänä Suomessa. Järvenpään taidemuseon Eero Järnefelt 150 vuotta -juhlanäyttelyssä on esillä ensimmäistä kertaa koko Järnefeltin tunnettu grafiikan tuotanto.

”Aina kun näen kauniin etsauksen, minulle tulee halu taas kokeilla tätä jaloa taidetta…”

Eero Järnefelt (1863–1937) oli jo vakiinnuttanut asemansa Suomen eturivin taidemaalarina, kun hän innostui kokeilemaan metalligrafiikan tekemistä. Syksyllä 1894 hän pysähtyi muutamaksi viikoksi Müncheniin saamaan oppia viivasyövytyksen tekemisessä. Noihin aikoihin Euroopassa virisi uudelleen kiinnostus värigrafiikkaa kohtaan. Järnefelt kuului niihin suomalaisen taidegrafiikan uranuurtajiin, jotka esiintyivät ensi kerran nimenomaan taidegraafikkoina yhteisnäyttelyssä Helsingissä 1907.

Eero Järnefeltin grafiikan aiheita olivat taiteilijan lähipiiri, Tuusulanjärven rannat sekä Kolin maisemat. Järnefeltillä oli kyky nähdä kauneutta yksinkertaisissa ja arkisissa asioissa. Erityisesti Tuusulanjärvellä keväällä kukkiva rentukka, silkkiuikku, sammakko ja hauki esiintyvät monissa luontotutkielmissa. Sammakko on eräänlainen taiteilijan alter ego, sillä vanhemmat veljet olivat uskotelleet aikoinaan pikku Eerolle, että tämä oli syntynyt sammakosta.

Pehmeäpohjasyövytys soveltui erityisen hyvin Järnefeltille, sillä tekniikassa korostui taitavan piirtäjän kynänjälki. Lisäksi samasta aiheesta saattoi eri väreillä tehdä tunnelmaltaan erilaisia versioita. Työskentelytapa edellytti, että Järnefelt itse vedosti teoksensa. Jokainen näin syntynyt vedos on siten ainutkertainen taideteos.

Taidegrafiikka oli Järnefeltille erikoisalue. Järnefeltin koko grafiikan tuotanto on 90 teosta. Vedostamisvaiheeseen on yltänyt 71 työtä, jotka ovat nyt ensi kertaa kokonaisuutena esillä ainutlaatuisessa näyttelyssä. Teokset syntyivät pääasiassa Suvirannassa – melkein Järvenpään taidemuseon naapurissa.

Näyttelyssä Järvenpään taidemuseon omista kokoelmista löytyviä grafiikan töitä täydentävät Ateneumin taidemuseon ja yksityisten kokoelmien vedokset. Lisäksi nähtävillä on taiteilijan työstämiä painolaattoja ja muita työvälineitä.

Nimimerkki VSB – Venny Soldan-Brofeldt 150v 2.2.–11.8.2013

Juhlanäyttely kertoo Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) tarinan nuoresta boheemista tytöstä rohkeaksi naistaiteilijaksi ja taiteen monitaituriksi. Venny Soldan-Brofeldt syntyi 1863 Helsingissä August ja Marie Soldanin boheemiin ja vapaamieliseen perheeseen. Isä, rahapajanjohtaja, August Soldan (1817-1885) tuki tyttärensä taideopintoja vahvasti sekä kasvatti lapsensa eli ”variksenpoikansa” herbartilaiseen kasvatusfilosofiaan pohjaten. Isän kantavana ajatuksena oli hyväntahtoisuus. Näin Soldan-Brofeldt sai jo lapsuudessaan ennakkoluulottoman ja rohkean alun elämälleen. Taideopinnot alkoivat Suomen Taideyhdistyksen piirustusluokalla 1880 ja jatkuivat Pietarissa sekä Pariisissa 1883-1890. Pariisin opiskeluvuosia Soldan-Brofeldt on muistellut elämänsä onnellisimpina. Pariisista Venny matkusti yksin Espanjaan ja jopa Tunisiaan – uskaltamatta kertoa siitä suoraan edes perheelleen. Palattuaan kotimaahan Soldan-Brofeldt tutustui kirjailija Juhani Ahoon, jonka kanssa solmi avioliiton syksyllä 1891. Suomenmielisyys yhtä lailla kuin kansainvälisyys, riippumattomuus ja itsenäinen taiteilijuus yhdistivät paria. Aikalaisille Soldan-Brofeldt oli ennen kaikkea kansan ja herännäisyyden kuvaaja, kun taas myöhemmin hän on noussut esiin aistillisena rantaelämän ja merimaiseman kuvaajana.