Näyttelyt 2010

SKjL 2010 – Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton vuosinäyttely 13.10.2010–30.1.2011

Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton (SKjL) vuosinäyttely tarjoaa näköalan valtakunnalliseen nykytaiteeseen. SKjL on paikallisten taiteilijaseurojen ja taideyhdistysten valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu 46 yhdistystä. Liiton aktiivinen toiminta maakunnallisen taiteen esittelyareenana luo ainutlaatuisen katselmuksen vapaan tarjonnan pohjalta valikoituun näyttelykokonaisuuteen.

Tuomas von Boehm – piirustusakatemia 13.10.2010–30.1.2011

Järvenpään taidemuseo on saanut kokoelmiinsa Tuomas von Boehmin (1916-2000) teoksia lahjoituksena taiteilijan perikunnalta. Tuomas von Boehm oli yksi keskeisistä suomalaisen modernismin edustajista, jonka teoksia on säännöllisesti ollut esillä aina vuodesta 1945. Tuomas von Boehmin taiteelle tunnusomaista on äärimmilleen viety harmoninen sommittelu. Siinä esitetyn aiheen – henkilön, esineen tai maiseman – tilalliset suhteet ovat yhtä merkittäviä kuin esitetyt aiheet itse.

Von Boehmille piirtäminen oli keskeistä. Hän osallistui aktiivisesti Suomen taideyhdistyksen elävän mallin piirustusiltoihin, joissa Järvenpään taidemuseoon lahjoitetut teokset ovat syntyneet. Croquis-piirustus oli osa taiteellista luomistyötä, taiteen perustaa, mutta myös taiteilijakollegoiden luonteva tapaamispaikka. Teoksia on esillä Järvenpään taidemuseossa syksyn näyttelyssä.

Maalauksia. Raija Heikkilä & Tuomo Saali taidemuseon vieraina 11.6.–30.9.2010

Taidemuseon kesän täyttää väri-iloittelu ja mystiikka. Raija Heikkilän henkilöt liikkuvat viitteellisissä, joskus jopa surrealistisissa tiloissa, joista voi löytää vivahteita menneiltä vuosisadoilta. Teoksien lujat ja samalla herkät ihmiskuoret kertovat päällekkäisiä tarinoitaan. Tuomo Saalin vahva väri vaatii huomion, fyysisesti aistittava värin voima ja maalausjälki koskettavat jo itsessään. Maailman suhteellisuutta mittaa usein avaran maiseman äärelle asetettu pieni ihminen.

Kaukaista sukua – Järnefelt, Wright, Lucander, Soldan 3.2.–30.5.2010

Periytyykö lahjakkuus tai taiteellisuus? Voiko jossain suvussa ilmetä erityistä taiteellista lahjakkuutta sukupolvien ajan? Järvenpään taidemuseon kevään 2010 näyttely Kaukaista sukua – Järnefelt, Wright, Lucander, Soldan esittelee neljä taiteilijaa, joiden taustasta löytyy niin verisukulaisuutta kuin taiteellisia vaikutteita. Mukana on suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajan Anitra Lucanderin harvoin nähtyjä teoksia.

Eero Järnefeltin ihailu mm. Ferdinand von Wrightin maisemataidetta kohtaan säilyi läpi elämän. Yhteiset kiinnostuksen aiheet, kuten Kuopion maisemat ja luonnon yksityiskohdat sekä taiteelliset lähtökohdat, kuten tunnelman välittömyys ja piirustuksen tärkeys yhdistivät taiteilijoita. Taiteellisen sukulaisuuden lisäksi von Wrightiä yhdisti Järnefeltiin myös kaukainen verisukulaisuus. Taiteilijoita yhdistävän Tawast-suvun tyttäret olivat naimisiinmenon myötä päätyneet sekä von Wrightien sukuun, että tulevaan Järnefeltien sukuun.

Von Wrightiä, Venny Soldan-Brofeldtia ja Anitra Lucanderia puolestaan yhdistää Tuderus-suvun taiteellinen lahjakkuus. Sukupolvien ajan jatkunut monipuolinen kiinnostus taiteeseen ja sen eri aloihin onkin usein mahdollistanut taiteilijauralle suuntautumisen. Venny Soldan-Brofeldt ja Anitra Lucander olivat merkittäviä naistaiteilijoita, jotka ajan yleisistä käsityksistä riippumatta loivat oman taiteilijauran ja selvisivät varsin miesvaltaisessa ympäristössä eri roolien ristipaineessa. 1950-luvun konkretistisen ja abstraktin taiteen ainoana naispuolisena uranuurtajana Lucander madalsi kynnystä uuden taideajattelun omaksumiseen kehittämällä omanlaisensa pehmeämmän ja lyyris-koloristisen abstraktin ilmaisun.

Taide kantaa – Kokoelma ei ole yksin 29.9.–24.1.2010

Taide kantaa – Kokoelma ei ole yksin -näyttely tarkastelee kokoelmien ja keräilyn polveilevia suhteita. Järvenpään taidemuseon kokoelmaa täydentävät lainatut teokset, joista jo klassikoita ovat mm. Venny Soldan-Brofeldtin Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa (1892) ja Heränneitä (1898) sekä Eero Järnefeltin Ranskalainen viinikapakka (1888) ja muotokuva J.R. Danielson-Kalmarista (1896). Noin sadan teoksen näyttelykokonaisuus kattaa hyvin yksityisiä että yleisiä taiteilijan havaintoja ympäröivästä maailmasta, niin maisemissa kuin muotokuvissakin.

Kauaskantoinen ja järjestelmällinen keräily on aina keräilijän ja aikansa viehättävä summa, josta tänä päivänä saamme nauttia useissa maamme museoissa. Keräily inhimillisenä toimintana on useimmille tuttua, keräilyharrastukset juontuvat usein jo lapsuuden vuosilta. Tätä keräilyn tematiikkaa valaisee nykytaiteen keinoin Veli Granö valokuvamuotokuvissaan keräilijöistä. Nykytaiteessa keräilyn kohteet voivat jo itse olla teosten raaka-aineena, kuten Kari Cavénilla ja Anu Tuomisella. Vaula Siiskosen maisemat avaavat jo tutuksi käyneen paikan erilaisia merkityksiä, aprikoiden tutun ja tuntemattoman kynnyksellä. Jorma Purasen valokuvasarja muotokuvista johdattaa ajatuksia takaisin taidekokoelmien pariin, joita saatamme tavata Euroopan hoveissa tiiviinä katseiden muotokuvarivistöinä, heijastuksineen.