Ahola

Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijakoti Tuusulanjärven rannalla

Kirjailija Juhani Aho (1861–1921) ja kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) asuivat Aholassa vuosina 1897–1911. Ahot olivat ensimmäiset Tuusulanjärven tuntumaan asumaan muuttaneet taitelijat, joten Ahola on Tuusulanjärven taiteilijayhteisön syntypaikka. 1901 rakennettiin Eero Järnefeltin Suviranta, 1902 Pekka Halosen Halosenniemi sekä 1904 Jean Sibeliuksen Ainola.

Aholaan taiteilijat kokoontuivat syömään, juomaan, saunomaan, seurustelemaan, juhlimaan, ja keskustelemaan taiteesta, yhteiskunnasta, aatteista, ideologioista, politiikasta ja elämästä. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenet saivat vaikutteita toisiltaan ja innostusta omaan taiteeseensa ja olivat luomassa perustaa suomalaiselle taiteelle sen kultakaudella Suomen syntyhetkinä.

Juhani Aho oli ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut ammattikirjailija. Hän oli erittäin tuottelias kirjoittaja, ja kirjoitti suuren osan kaunokirjallisuudestaan, lyhytproosastaan ja novelleistaan eli Lastuistaan, suomennoksistaan, kirjeistään ja muista teksteistään juuri Aholan aikanaan. Aho loi perustan suomalaiselle kirjallisuudelle ja asetti sille suunnan tuoden mukaan myös tuoreimpia kansainvälisiä virtauksia. Lue lisää Juhanista täällä. Entäpä mitä päätyivät elämässään tekemään pariskunnan lapset? Lue lisää täällä!

Venny Soldan-Brofeldt oli taidemaalari, piirtäjä, kuvittaja, veistäjä, käsityöläinen, tekstiilisuunnittelija, puvustussuunnittelija sekä taidekasvattaja. Ohessa hän hoiti Aholan talouden ja kestitsi lukuisia vierailijoita. Aholassa Venny maalasi mm. alttaritauluja, herännäisaiheisia maalauksia, muotokuvia sekä meriaiheisia tauluja usein poikiaan malleina käyttäen. Lastenkirjojen ja muiden kirjojen kuvituksia syntyi kymmenittäin ja muotokuva- ja muita piirroksia sadoittain. Lue lisää Vennystä täällä.

Taloushuolien, luottamustehtävien lisääntymisen ja poikien jatkokoulutuksen vuoksi Ahot muuttivat Helsinkiin 1911. Ahojen jälkeen 1920-luvulla talo sai toisen kerroksen ja klassististyylisen julkisivun, kun se muutettiin asuntolaksi viereen rakennetulle kotitalousopettajaopistolle. Tässä käytössä Ahola toimi 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen talo jätettiin tyhjilleen. 1990-luvulla rakennus kunnostettiin näyttelytilaksi Juhani Aho -seuran aloitteesta. Nykyään Ahola toimii Ahojen perheen elämää ja taidetta esittelevänä museona, jota ylläpitää Järvenpään kaupunki.

Haluatko lukea lisää taiteilijakoti Aholasta ja sen asukkaiden elämästä? Lue Aholan tarinoita Aholasta täällä.

Aholassa vierailijoille on tarjolla runsaasti mielenkiintoista tekemistä!

Tietoa janoaville on tarjolla opastettuja kierroksia, joilla pääsee kuulemaan, millaista oli elämä taiteilijayhteisössä. Aholan draamaopastuksilla voit taas siirtyä ajassa sata vuotta taaksepäin keskelle värikästä taiteilijaelämää. Lisäksi monipuolisessa oheisohjelmassa on esimerkiksi asiantuntijaluentoja ja työpajoja.

Museokaupassa on myynnissä taiteilijayhteisöön liittyviä matkamuistoja, kirjoja sekä postikortteja, ja talon kuistilla voi nauttia kahvia ja mehua. Perheen pienimmät voivat näyttelyn lomassa onkia kaloja, kasvattaa puutarhaa, lukea lastenkirjoja ja leikkiä leluilla. Vanha puutalo saattaa olla kesäisin lämmin. Alakerrassa on tarjolla virvokkeeksi raikasta vettä. Talon yläkertaan ei ole hissiä, joten yläkerran näyttelytilaan ei ole valitettavasti esteetöntä pääsyä.

Jaa juttu: